Se on nyt loppu, en yksinkertaisesti jaksa pelata Leutolaaksolla koska minun tekee mieli pelata LC:tä ja olen aloittanutkin sellaisen jo. Tänään taitaapi ilmestyä jopa ensimmäinen osa siitä. No mutta toivottavasti rupeette lukemaan LC Vähälä. Kiitos ja anteeksi. Hyvää kesää kaikille !
maanantai, 7. kesäkuu 2010
Heipodei :)
sunnuntai, 9. toukokuu 2010
Osa 1: Prinsessa ja pikkutassuja
Anteeksi että osan ilmestymisessä meni kuukausi, mutta on ollut kaikkea hässäkkää ja muutenkin. Oon kehitelly vähä juonta peliin ja taitaapi onnistua ! :D No mutta menkääs nyt lukemaan.
Rabben elämä oli samanlainen kuin minkä tavallisen rikkaaksi haluavan pariskunnan. Ensimmäisenä oli työ ja sitten vasta kaikki muut.
Jotta uralla pystyisi etenemään olisi hankittava erilaisia taitoja. Musiikissa jos missä tarvittiinkin paljon luovuutta.
Työpäivät eivät olleet mitenkään hirveän rankkoja, mutta Peppi nukahteli silti ruokapöytään ja oikeastaan miltei joka paikkaan.
Samu oli hyvä kalastamaan ja oli napannut maukkaan lohen tai jonkun muun, josta hän teki vielä maukkaampaa päivällistä. Mikään mestarikokki Samu ei kuitenkaan ollut haavojen perusteella :D
"Samu kaasu pohjaan, olemme jo sen verran myöhässä!" Peppi huuteli jo ennenkuin oli edes saanut oven kiinni. Autoa ei sen koommin tarvittu ja se vei vain tilaa niin perhe myi sen pois :) siitä sai mukavasti lisätienestiä.
Pepin tultua töistä maha kasvoi. Tämän takia siis kaikki väsymys ja oksentelu ;) Nyt perhe siirtyikin ykkössijalle.
Aika meni nopeasti ja talvi ennätti Rabbellekin. Aikansa kuluksi Peppi päätti tehdä lumiukon, mutta aika vähissä vaatteissa :s Äkkiä sisälle ennenkuin vauvan tulee kylmä !
Eise Peppi sitten opi ! :D "Moi olen uusi postinjakajanne, Katja Vänskä" nainen esittäytyi. "Hyrr mukava tavata ! Hieman kylmä täällä pihalla vain yövaatteilla" Peppi vastasi ja naureskeli hieman saaden Katjankin hymyilemään.
Eräänä päivänä synnytys alkoi Samun vielä ollessa töissä. "SAMUUUUU! MIKSET JO OLE TÄÄLLÄ ? EN KYLLÄ HALUA KOKEATÄTÄ TOISTA KERTAAAAA !" Peppi huusi tuskissaan :s
Kaikki oli kuitenkin vaivan arvoista. Sieltä syntyi söpö tyttövauva, joka sai nimen Maria Rabbe. Ei voi sanoa kummalta hiukset ja silmät on peritty, koska kaikilla kolmella on samanväriset :D
Marien prinsessahuone :) seinät on kyllä aika tyhjät, en muista ikinä kattoa olisko koristeissa mitää seinille laitettavaa :s
Samu taas yritti todistella kokintaitojaan, mutta turhaan :D sinne meni valmisruoka. Ei auttanut muutakuin syödä, koska töihinkin oli kiire.
Pigviini eksyi Rabbeen. "Voi miten suloinen olet ! Saako sinua silittää pikkuinen ?" Peppi puheli varovasti pigviinille, että se uskaltaisi tulla lähemmäs. Se melkein juoksi Pepin syliin. "Annan sinulle nimeksi Pingu, tulehan katsomaan minua useammin".
Vaippojen vaihtaminen sujui Pepiltä ongelmitta :) Anteeksi sensuurit, voisin ladata hackin tuohon.
Pikkuinen oli aina hirmu nälkäinen. Katsokaa nyt Marien söpöä ilmettäkin ! :D
Pepille jäi aikaa myös oman elämänsä nautiskeluun. Hänellä oli ihana perhe ja hieno talo, mutta jotain vielä puuttui hmmm....
Niimpä hankittiinkin tanskandogit Tosca (vasemmalla) ja Toby (oikealla). Koirat toivat taloon mukavasti vilskettä pikkuprinsessan ollessa vielä sylivauva :)
Huonekalut vain tässä kärsivät :s Koirille oli tietysti opetettava vähä tapoja ja temppuja ennekuin ne olisivat täydellisiä !
"Tosca ei! Et voi järsiä kaikkia mattojamme pilalle, ymmärrätkö ?!" Peppi torui hieman vihaisempaan sävyyn. Tosca näytti ymmärtävän ainakin hyvin.
Koirien kanssa oli myös mukava leikkiä. Välit paranisivat ja aikakin kului mukavasti. "Hyppää Tosca !" Peppi komenteli hellävaraisesti hieman nauraen. Tosca piti leikistä.
Aika kului ja Marien oli aika kasvaa taaperoikään. Perhana en muistanut ottaa luonnetta ylös :D en kyllä ikinä muista !
Mariesta tuli todella suloinen pienen hiustenlaiton jälkeen :) itse ainakin tykkään kovasti !
Marien kasvettua perheeseen oli aika saada uusia sylivauvoja, mutta vain nelijalkaisia.
Koirille oli hankittu pedit Samun ja Pepin makuuhuoneeseen, koska muualla ei ollut oikein tilaa.
Toby teki tarpeensa toisen kylppärin lattialle, oli vielä paljon opettamista koirille.
Marie rakasti molempia koiria aivan kuin omia sisaruksiaan, niitähän Mariella ei ollut. Koirat taas rakastivat molemmat Marieta ja huolenpitoa.
"Nyt poika kieri ! KIEEEE-RI !" Samu yritti opettaa Tobya. Ei näyttänyt hyvältä, mutta kyllä se siitä loppuakohden onnistui paremmin :D
Myös Marielle piti opettaa taitoja. "Sano nyt prinsessa tuttipullo, tuttipullo" Samu selitti. Tässä huomaa miten hyvä Samu on näissä opetusasioissa. Marie vain kiukutteli vastaan.
Peppi leikki sillä välin koirien kanssa ulkona. Lumetkin olivat sulaneet, ainakin toistaiseksi. Toby olisi tietenkin löytänyt kepin vaikka olisikin ollut lunta. Huomatkaa Pepin uudet hiukset ;)
Marie oli huomannut miten kivaa oli tutkia wc-pyttyä. Ainakin sillävälin kun äiti ja isä olivat ulkoilemassa.
Peppia Marie tottelikin paremmin. Kävely tietenkin oli hankalaa, mutta hyvin näytti prinsessalta sujuvan sekin.
Samu oli vähän liian kauan ulkona yövaatteilla. Onneksi kuuma kaakao auttoi tähän ongelmaan.
Samu ihastuttavilla kokintaidoillaan sai aikaiseksi Rabben ensimmäisen tulipalon ! Mies oli hädissään aiheuttamasta tuhostaan.
Onneksi palomies saapui paikalle nopeasti. "Kiitos kotini pelastamisesta ! Saat tästä vähän käteistä ! "Samu kiitteli. "Mitään hengenvaaraa ei ollut, mutta olkaa varovaisempi ensikerralla" palomies vakuutteli.
Vilskettä tästä talosta ei puuttunut. Marie teki koirien kanssa koko ajan jotain kepposia tai tuhosi huonekaluja :D
Peppi silitteli usein Toscan mahaa tunnustellen koska sylivauvat syntyisivät.
Niimpä melkein samantien synnytys alkoi. Ei kyllä yhtä äänekäs kuin Pepin.
Sieltä syntyi kaksi valkoista ja suloista tanskandogin pentua. Tyttö ja poika, jotka saivat nimekseen Aby ja Anthony.
Pennut olivat hyvin vilkkaita ja leikkisiä. Talon meno vain lisääntyi entiseltään :D
Marien taaperoikä oli ohi ja olisi aika aloittaa koulu. Peppiä hiukan pelotti ajatus hänen prinsessastaan koulunpenkillä, mutta sehän oli ihan tavallista.
Tässä Marie pitkine hiuksineen. En taaskaan muistanut ottaa luonnetta ylös niinkuin vakuuttelinkin.
Marien huone sisustettiin uudelleen ja hänelle hankittiin puuhapöytä. Oli neidillä jotakin muutakin tekemistä kuin koirien kanssa peuhaaminen.
Ensimmäisenä päivänä ei ihan tullut kymppiä, muttei se kyllä menoa haitannut. "Kyllä se sieltä tulee ennemmin tai myöhemmin" Peppi vakuutteli prinsessalleen.
Joka ilta Marie juoksi isäänsä vastalle tämän tullessa töistä. Pikkutanssi ei ollut ollenkaan pahitteeksi, molemmat saivat lisäpiristystä.
Siinä oli Rabben ensimmäinen osa. Toivottavasti piditte. Kommenttejakin saa laittaa :)<3 Ja kiitos Hedelmäkarkille etukäteen sivupohjasta !
lauantai, 10. huhtikuu 2010
Perhe Opasvuo
Paikallisen yläasteen opettaja Kosti Opasvuo rakastui Pamela Valoon silmänräpäyksessä. Kosti on sympaattinen nörtti, mutta hän ei tunnu huomaavan, että hänen tyttärensä Jolandan ja Pamelan välit eivät ole kunnossa.
Jolanda ei voi hyväksyä isänsä uutta suhdetta, vaan kaipaa yhä merirosvojen mukaan karannutta äitiään Aleksandraa.
Aleksandra tunsi vastutamatonta vetoa merirosvoelämään ja hylkäsi rauhallisen perhe-elämän seikkailujen toivossa. Seikkailuja onkin riittänyt, mutta kaikesta huolimatta hänestä kuitenkin tuntuu, ettei häntä arvosteta merirosvojen keskuudessa riittävästi.
Jolanda on kiintynyt isäänsä, mutta toivoo ettei Kosti olisi opettajana juuri hänen koulussaan. Jolanda haaveilee toimittajan ammatista ja aikoo kirjoittaa Orvokki Viheriän elämästä kertovan tarinan.
Hän kaipasi aikoinaan kovasti merirosvojen mukaan karannutta äitiään Aleksandraa, mutta nyt kyn Aleksandra on palannut Leutolaaksoon, hänen on vaikea sopeutua tilanteeseen.
Kommentteja?<3
sunnuntai, 4. huhtikuu 2010
Perhe Raski
Muutto Leutolaaksoon näyttää tehneen Raskin perheelle hyvää. Theodor sai hyvän työpaikan, ja Sirja ja Kuisma pärjäävät hyvin koulussa. Vain Stellalla on sopeutumisongelmia. Hän tuntee olonsa levottomaksi...
Hienostunut ja hurmaava Theodor tuo Leutolaaksoon tuulahduksen seurapiirien ylevyyttä. Hän toivoo, että raikas maalaisilma ja pikkukaupungin välitön tunnelma tekevät hänen perheelleen hyvää.
Uusien ystävien tapaaminen ei tuota Stellalle vaikeuksia, jos valittavana on riittävän mielenkiintoisia persoonia. Valitettavasti pikkukaupungin asukkaat eivät ole hänen makuunsa.
Sirja on puhelias ja voimakastahtoinen. Hän ei ujostele kertoa, mitä hänen mielessään pyörii. Tällä hetkellä ajatuksissa kiertää vain Jeremia Martinmaa!
Kiltti ja tasapainoinen Kuisma nauttii elostaan Leutolaaksossa. Hän pitää koulunkäynnistä ja vaeltamisesta ja haluaa seurata isänsä jalanjälkiä.
sunnuntai, 28. maaliskuu 2010
Osa 1: Nehän ovat vihreitä
(kuvia n.60kpl)
Puutarha oli kuin toinen Viheriän lapsi. Jan hoiti sitä kyllä useammin kuin Ruusa.
Ruusa itseasiassa vain jutteli puille saadakseen nämä paremmalle tuulelle. Jan sai hoitaa kaiken muun :)
Orvokin hoitamisessakin oli työtä vaikkei neiti tarvinnutkaan unta tai ruokaa. "Mitäs me nyt sitten tekisimme?" Ruusa puheli Orvokille, Janin mentyä nukkumaan.
Ruusa piti kovin paljon luonnosta, niimpä hän pääsi läheisen luontokerhon jäseneksi.
Joskus Ruusa käyttäytyi kuin pikkulapset, kun kukaan ei katsellut. Liukumäkeä oli kiva laskea vieläkin.
Perhe aamuaskareissa. Puutarha oli hyvä hoitaa pois alta ennen muita kotitöitä.
Ruusa oli alkanut voida pahoin. Ilmeisesti tulossa perheenlisäystä.
Orvokki piti kylpemisestä, eikä laittanut yhtään vastaan. Vihersimit tarvitsevat elääkseen aurinkoa, vettä ja rakkautta.
Jan ja Ruusa olivat tuumineet, että nyt kun Orvokkikin kasvaisi pian isoksi toinen vihervauva ei olisi pahitteeksi. Ääsh en vain muistanut ottaa kuvaa uudesta tulokkaasta. Noh sieltä tuli kuitenki tyttö, joka sai nimekseen Leinikki Viheriä.
Maha alkoi kasvamaan. Jan luuli sitä ensin liikakiloiksi, mutta tajusi myöhemmin.
Orvokin oli aika kasvaa aikuisikään. "Toivo jotain ennenkuin puhallat!"
Tälläinen Orvokista kasvoi. Kaunis, hieman eri kasvonpiirteet kuin Ruusalla.
Viheriälle oltiin perustamassa kukkakauppaa. Ruusa harjoitteli sitä varten sitomaan kukkakimppuja.
Ruusa oli kuullut salaperäisestä merirosvojen aarteesta. Etsinnät tuotti tulosta. Hän löysi kartan salaiselle tontille Twiikki-saarella.
Orvokki halusi aloittaa aikuiselämänsä heti kerralla ja kutsui ennustajaeukon kylään. "Tuota kun haluaisin miehen. Sellaisen jolla on harmaat hiukset, joka on hyvä urheilija eikä löyhkää" Orvokki esitti toivomuksensa. "Noh jos saan tarpeeksi rahaa, niin löydän tälläisen sinulle käden käänteessä" eukko lupaili.
Eipäs ollut kovinkaan Orvokin makuun. Eihän tällä ole edes harmaita hiuksia!
Nyt näyttää jo paremmalta. Tämä kelpasi hyvin Orvokille. En vain muista miehen nimeä :D
"Toivottavasti sieltä tulisi poika! Olisi niin mukava saada toinenkin mies tähän taloon" Jan haaveili ja hieroi Ruusan masua.
Orvokin ja miehen, jonka nimeä en muista ;D juttu luisti hyvin. Orvokki ihastui heti mieheen!
Ruusa halusi päästä Twiikki-saarelle katsomaan mitä salaiselta tontilta löytyisi. Loma varattiin parin päivän päähän. Tätä varten heidän täytyi tietysti ottaa lainaa pankista (pelissäni jokainen perhe saa ottaa kerran lainaa 50 000§ eli motherlode).
Kukkakauppa saatiin viimeinkin perustettua. Ruusa toimi kassaneitinä, kun taas Orvokki houkutteli asiakkaita ostamaan kukkia ja täytteli hyllyjä.
Orvokin ensisuudelma!<3 Miten söpö pari, ainakin omasta mielestäni.
Huomenna Orvokki lentäisi toiselle puolelle maailmaa, joten miehen oli käytävä hyvästelemässä Orvokki.
Taxi tuli varhain aamulla. Mutta missäs Ruusa? Janin oli pakko lähteä etsimään vaimoaan.
Synnytys käynnistyi. "AAAAAAAAA tule nyt Jan auttamaan!" Ruusa huusi tuskissaan. Kipu oli sietämätön. Näette lapsesta kuvan vasta loman jälkeen, hieman jännitystä ;>
Ompas kaunis nainen. Tälle olisi vielä käyttöä suvussa ;)
Viheriät ostivat Twiikki-saarelta oman loma-asunnon. Orvokkia vähän lapsetti nähdessään riippukeinun takapihalla :D
Ruusa oikein etsi näitä puolisoehdokkaita. Ei tämäkään hassumpi ole.
Jan halusi päästä maistamaan paikallisia herkkuja. Ananasylläri kuulosti maukkaalta.
Orvokin tutkiessa laivaa, laivan kapteeni Edvard Irvihammas tuli vastaan.
Jan halusi rakentaa hiekkalinnan rannalle...
...Orvokki taas halusi ruskettua, mutta laittoi kuitenkin aurinkovoidetta...
... ja Ruusa meni uimaan.
Janin mielestä vanha laiva tarvitsi uuden kapteenin ja hän oli juuri sopiva siihen hommaan.
Orvokin mielestä Janin rakentama hiekkalinna oli ruma. Silloin kun Jan ei katsonut Orvokki hyppi hiekkalinnan rikki.
Huono omatunto kolkutti ja Orvokki rakenti uuden linnan tilalle. Tietenkin vähän paremman.
Tämä silinterihattuinen mies halusi jutella Orvokin kanssa.
Yhtäkkiä mies laittoi kätensä Orvokin harteille, josta Orvokki ei pitänyt. "Katso nyt taivaan tähtiä, yhtä kauniita kuin sinä neitoseni" mies tarinoi.
Orvokki ei huomannut yhtään mitää kun mies sujautti kätensä hänen taskuunsa ja vei kaiken mitä kerkesi :s
Viimeinen lomapäivä. Jan halusi käydä toivomassa. *Muuttuisimpa vihdoinkin vihersimiksi*
Kuumissa lähteissä oli rentouttavaa loikoilla. Sai samalla uusia ystäviäkin.
Viheriät halusivat käydä niin monella retkellä kuin mahdollista.
"Aaaa! MIKÄ TÄMÄ KOVA ÄÄNI ON?!?" Kaikki huusivat yhtäaikaa.
Ääni tuli helikopterista, joka vei heidät liitovarjoilu retkelle.
Huonosti kävi. Retkeltä tarttui vain mukaan aimo annos ampiaisia, jotka kiusasivat kauan aikaa.
Lentokone lähtisi pian takaisin Leutolaaksoon, mutta perhe ehti käydä vielä siellä salaisella tontilla, jonka omisti tämä poppamies.
Melkein kaikki poppamiehen kodinkoneet olivat rikki. Jan tarjoutui auttamaan hyvän mekaniikkansa vuoksi.
Palkkioksi työstään Jan sai woodoo-nuken.
Vielä viimeiset lomakuvat ennen kotiinlähtöä.
Ja siihen loma loppui. Ainakin oli mukavaa ja rentouttavaa :) Ruusa halusikin jo hoitamaan vauvaansa.
Tässä Ruusan ja Janin tyttövauva, joka sai nimekseen Tulpaani Viheriä.
Mutta Viheriään tulikin kaksoset! Toinen oli poikavauva, jonka nimi on Kielo Viheriä. Kaksoset erottaa tällähetkellä vain silmien väristä.
Orvokin vanhasta huoneesta sisutettiin kaksosille tämännäköinen pesäkolo :)
Tässä kuvaa Leinikistä! Aika kasvaa aikuisuuteen.
Ja tässä Leinikki aikuisena.
Anteeksi jos osa oli vähän tökkivä, mutta kirjoitin sen hieman kiiruussa. Mutta toivoisin kommentteja?<3
